Foolihappo raskausaikana ei ole vain suositus – se on yksi odottavan äidin terveyden kulmakivistä. Moni on kuullut vitamiinilisien tarpeellisuudesta, mutta harva tietää tarkalleen, miksi foolihappoa tarvitaan ja mitä sen puutos voi aiheuttaa.
Tämä artikkeli avaa, miksi juuri tämä B-vitamiini on kriittinen erityisesti alkuraskaudessa. Foolihappo ei ole vain yksittäinen ravintoaine muiden joukossa, vaan se vaikuttaa moniin keskeisiin kehon toimintoihin. Ilman riittävää foolihapon saantia sikiön kehitys voi vaarantua merkittävästi. Lisäksi äidin oma terveys voi kärsia, sillä foolihappo liittyy suoraan myös veren muodostumiseen ja hermoston hyvinvointiin. Vaihtoehtoja foolihappovalmisteista löydät Paras foolihappo vertailustamme.
Foolihappo ja sen rooli elimistössä
Foolihappo on B9-vitamiinin synteettinen muoto, jota keho tarvitsee solujen jakautumiseen, DNA:n muodostukseen ja punasolujen tuotantoon. Luonnollisessa muodossa se tunnetaan nimellä folaatti. Raskauden aikana tarve kasvaa huomattavasti, sillä sikiön hermostoputken kehitys tapahtuu raskauden ensimmäisten viikkojen aikana – usein ennen kuin äiti edes tietää olevansa raskaana. Juuri tämän vuoksi foolihapon saanti tulisi varmistaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
Foolihapon tehtävät solujen jakautumisessa ja DNA-synteesissä tekevät siitä erityisen tärkeän nopeasti kasvavalle sikiölle. Ilman sitä solut eivät pysty jakautumaan normaalisti, mikä voi johtaa vakaviin rakenteellisiin poikkeamiin.
Foolihappo puutoksen ensioireet
Väsymys, kalpeus, suun haavaumat ja muistivaikeudet voivat kaikki viitata foolihappo puutokseen. Koska oireet voivat muistuttaa monia muita tiloja, foolihapon riittävä saanti kannattaa varmistaa ennaltaehkäisevästi. Muita oireita voivat olla esimerkiksi sydämentykytys, hengästymisen tunne ja ihon keltaisuus.
Foolihapon puute voi myös aiheuttaa mielen ja mielialan vaihteluita, kuten masennusta tai ärtyneisyyttä. On hyvä muistaa, että vitamiinien puutokset kehittyvät usein hiljalleen, jolloin oireet voivat olla pitkään huomaamattomia. Säännöllinen seuranta ja tietoinen ravitsemus voivat auttaa välttämään puutoksen riskin.

Vakavat seuraukset sikiön kehitykselle
Foolihappo on välttämätön sikiön hermoston normaalille kehitykselle. Puutos voi aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä, kuten hermostoputken sulkeutumishäiriöitä, joiden seurauksena voi kehittyä esimerkiksi selkärankahalkio. Riittävä foolihapon saanti ennen raskautta ja sen alkuvaiheessa vähentää merkittävästi tällaisen riskin syntymistä.
Hermostoputken sulkeutumishäiriöt syntyvät usein ennen kuin raskaus edes huomataan, mikä tekee ennaltaehkäisystä entistä tärkeämpää. Tällaiset vauriot voivat johtaa pysyvään vammaisuuteen, vaikuttaen sekä lapsen elämänlaatuun että perheen arkeen. Foolihapon puutos on siis riskitekijä, joka on helposti hallittavissa oikealla tiedolla ja ennakoivalla toiminnalla.
Yhteys B12-vitamiiniin
Foolihappo ja B12-vitamiini toimivat usein käsi kädessä. Molemmat osallistuvat veren muodostukseen ja hermoston toimintaan. B12 ja foolihappo puutokset voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita ja jopa pahentaa toistensa vaikutuksia. Siksi on hyvä tarkistaa molempien vitamiinien tasot erityisesti, jos anemiaa tai neurologisia oireita esiintyy.
B12-vitamiinin puute voi jäädä huomaamatta, jos foolihappoa saadaan paljon, sillä se voi peittää puutoksen verikokeissa. Toisaalta molempien vitamiinien puute voi johtaa megaloblastiseen anemiaan, jossa punasolut ovat epämuodostuneita ja suurikokoisia. Tällainen anemia voi aiheuttaa jatkuvaa väsymystä ja heikentynyttä toimintakykyä, joka on erityisen kuormittavaa raskauden aikana.
Foolihappo raskausajalle – Mihin aikaan ja kuinka paljon?
Suositus on aloittaa foolihappolisä jo noin kuukautta ennen raskauden yrittämistä ja jatkaa ainakin 12. raskausviikolle asti. Suositeltu annos on yleensä 400 mikrogrammaa päivässä, ellei lääkäri toisin määrää. Tietyt riskiryhmät, kuten diabeetikot tai epilepsialääkkeitä käyttävät, voivat tarvita suurempia annoksia.
Foolihappolisän ajoitus on kriittistä, koska hermostoputken sulkeutuminen tapahtuu usein ennen viidennettä raskausviikkoa. Tämä tarkoittaa, että lisä kannattaa aloittaa jo siitä hetkestä, kun raskauden mahdollisuus on olemassa. Lisäksi foolihappo vaikuttaa myös istukan kehittymiseen ja voi siten vaikuttaa myöhemmin raskaudenaikaiseen hyvinvointiin.

Luonnolliset foolihappo lähteet ruokavaliossa
Vaikka ravintolisät ovat usein tarpeen, on hyvä tuntea myös foolihappo lähteet ruokavaliossa:
Vihreät lehtivihannekset kuten pinaatti ja lehtikaali
Palkokasvit kuten linssit ja pavut
Sitrushedelmät kuten appelsiini
Kananmuna ja maksa
Rikastetut viljatuotteet
Monipuolinen ruokavalio auttaa turvaamaan vitamiinien saannin, mutta pelkä ruokavalio ei aina riitä kattamaan kasvavaa tarvetta raskauden aikana. Luonnollisessa muodossa folaatti ei imeydy elimistöön aivan yhtä tehokkaasti kuin synteettinen foolihappo, joten ravintolisä voi olla tarpeellinen.
On hyvä opetella sisällyttämään näitä ruokia päivittäiseen ruokavalioon, sillä niistä saa myös muita tärkeitä ravintoaineita. Ravintosuositukset perustuvat siihen, että vitamiinien saanti toteutuu sekä ruuasta että tarvittaessa lisäravinteista.
Miten foolihappo puutos todetaan?
Verikokeet, kuten fS-Folaatti, auttavat mittaamaan folaatin pitoisuudet veressä. Yhdessä B12-vitamiinin mittaamisen kanssa voidaan saada tarkempi kuva ravitsemustilanteesta. Folaatti viitearvot vaihtelevat hieman laboratorioittain, mutta yleensä tavoitetaso on yli 7 nmol/l.
Alhaiset arvot voivat viitata pitkittyneeseen puutokseen, joka vaatii ravitsemusterapeuttista seurantaa ja hoitoa. Mikäli puutos havaitaan, tulee siihen puuttua nopeasti, jotta mahdolliset haitat sekä äidille että sikiölle voidaan välttää. Foolihappo- ja B12-tasojen mittaus on yksinkertainen toimenpide, mutta sen tuottama tieto on elintärkeä raskauden turvallisen etenemisen kannalta.
Hoito ja ennaltaehkäisy
Hoidon kulmakivi on foolihapon lisäys ruokavalioon ja tarvittaessa ravintolisä. Riskiryhmien, kuten odottavien äitien, on hyvä keskustella asiasta neuvolassa jo ennen raskautta. Myös säännölliset terveystarkastukset auttavat puutosten tunnistamisessa ajoissa. Tärkeää on myös lisätä tietoisuutta vitamiinien merkityksestä jo perhesuunnittelun vaiheessa.
Ennaltaehkäisevä lähestymistapa auttaa välttämään sekä terveydellisiä riskejä että turhia huolia raskauden aikana. Yhteistyö neuvolan, ravitsemusasiantuntijoiden ja tarvittaessa lääkärin kanssa luo turvallisen pohjan hyvinvoivalle raskaudelle.

